Pienen joen maa
Sina, niin kaunis, viivyt luonani, Mesopotamian aurinko, saikky, – kätket tuule tukkaan kasvosi, nolostuitko oikeasti?
Mieron tiet kiertanyt olen, tutkinut isien tomut, turhaan samaa päivää eläman elänyt – muistele enää en. Vie minut täältä sinne missä emoilla on voimaa yhä synnyttää urhoja kalliomaisia miekkoineen, oi, pienen joen maa…
Rakas, jospa kuolisin nyt, keitaalleko ohjaat sinä kamelit, vuodatatko myrhaa haavoihini, mattoon kirjavaan kääritko lepäämään, ja tuuli nielköön tuhkani…
|
Pienen joen maa (1mb, download)
|