Oma Mua, toukokuu 2008

d’Airot-rockjoukon uuzi disku suadavis

Uuzi petroskoilazen d’Airot-joukon cd-disku “Patria” on nähnyh päivänvalgien tämän vuvven algupuolel. Suomen kielel pajattai rockjoukko yhtes oman solistan Enska Jakobsonan kel jo monien vuozien aigah pidäy silmäl suomenkielisty kultuurua Karjalan tazavallas.

Joukon uvven Patria-al’bouman piämieli nägyy hedi sen nimes. Oman kodoimuan (latinan kieles kiännetynny patria tarkoittau kodoimuadu) eččimine on juuri muuzikkoloin uvven al’bouman hantuzis piettävy ruado. Sanakse, joukkoh kuuluu nelli muuzikkumiesty.

- Emmo ruvennuh panemah suomenkielisty isänmaa-nimie, sit pidelis joga toizele kiändiä. Patria on kaikile ellendettävy, sellittäy d’Airot:an kaikkien pajoloin tekstoin da muuzikan kirjuttai Enska Jakobson.

Jakobsonan mugah täh sanah rounoku kuuluu äijiä enämbi merkičysty. Se on kiini siivottu miehellizyöh, sendäh d’Airot:an uuzi disku on miehelline, a eibo naizelline. Tämä miehellizys hyvin nägyy diskan kannes olijas ruskies revinnyös lipus. Sanakse, revinnyh lippu tarkoittau myös muailman arvoloin katkenemistu.

Inkerilästy suguu olijan, Petroskois rodivunnuon da kazvanuon muuzikon Enska Jakobsonan uvvet pajot ollah tävvet syviä miettimisty omah kodoirandah, vägie da viritysty andajih lähtölöih niškoi.

- Ristikanzu ei voi eliä tyhjyös rouno. Häi ainos on kiini keh libo mihtahto. Enne en iččie sidonuh nikuduah kohtah. Ellendin vai, ku kuulun suomenkielizih rahvahih. Oman perehen perustettuu rodih aktualizekse oman kodoirannan kyzymys. Ellendät jo, ku olet vastuolline tämän mieron ies, sellittäy uvven al’bouman ilmah piäständiä Jakobson.

“Patrian” kanzih on pandu pajuo Inkerin, Karjalan, Suomen da Ven’an muas. Niilöin joukos löydyy myös kaksi eri pajuo Petroskoih niškoi. Enzimäzele on pandu Petrozavodsk-nimi, toine on suannuh nimen “Petroskoi”.

- Enzimäine niilöis on rounoku kogo Ven’an kuva, meijän muas ristikanzan olendan kuva. Se enimäkseh on sotsialine, eibo kanzalline kyzymys, jatkau paginua Enska Jakobson.

Toine – “Petroskoi” – on pereharvoloin kannattajannu:
“herätkää, on aika pesät rakentaa
miettikää, ei ketä vain voi onnistaa
ehtikää, jos menneitä voi lunastaa
meidän vastuullamme lienee
ettei maailmamme pienene
äidinkieltä kuulla saa lapsen suusta…”

Toinah juuri Petroskoi on muuzikon tovelline kodoimua, kus on ielleh ellettävy da ruattavu, opastettavu omii lapsii pagizemah muamankielel da kannattamah suomelas-ugrilazuttu. Kaksi jälgimästy hommua enimite huolehtitah muuzikkuo.

– Meijän sugupolvel pidäy ottuakseh meijän kielien da kultuuroin säilyttämizeh. Vahnembi polvi, kudai on opastannuh meidy, tuliel siirdyy bokkah. Meil pidäy ottua käyttöh heijän nerot da eistyö edehpäi, lujoittau Enska Jakobson.

Mainiččizin, ku Enskan pieni tytär on kaksikieline, yhtenjytyi hyvin pagizou suomekse da ven’akse. Ihan nenga on tundiettuloin meigäläzien muuzikkoloin Santtu Karhun da Arto Rinnen perehis. Omile dovarišoile, Santule da Artole, kudamis on suannuh vägie oman lapsen kaksikielizenny kazvattamizes, Enska omistau Ystävät-pajon.

Yhtelläh eibo ni Petroskoidu čomendele muuzikko.

– Ni yhty en pie romantistu mieldy. Minule ylen äijät kohtat ei olla mieldy myö, sanommo, den’goin kul’tu, materializmu. Kaikkie tädä tänäpäi kehitetäh, en tiijä vai mindäh. Ga ristikanzal on mietittävy, kui putilleh da uuttu hyviä luadijen eliä, jatkau paginua muuzikko. “Patria” on jo viijes d’Airot-joukon a’lboumu.

– Olimmo eččimäs omua tiedy muuzikan puoles. Opimmo sidä dai tädä muuzikkua soittua. Yhtelläh “Patrian” pajot ollah bl’uzan pohjale kirjutetut, niilöis hyvin tunduu klassizen vuozien 1970 rockan vaikutustu, sellittäy Enska Jakobson.

Joukon uvven 700 painoksennu diskan ilmah piästämisty autettih Juminkeko-keksus da Suomi-Venäjä -Seuru. Yhteisruadoh on yhtynyh myös Karjalan Kanzalline teatru. “Patria” on jo toine sen seinis nauhale kirjutettu disku. Se on jo myödävänny laukois.

Ližiä d’Airot-joukkoh niškoi suatto lugie myös muuzikkoloin saital:
http://dairot.heninen.net

Jelena Filippova