Progressiivista bluesia Petroskoista Kuva: Roman Gokkoev Viimeistä kertaa duona. Grigori Ziminin (vas.) ja Enska Jakobsonin muodostama d'Airot palaa takaisin alkuaikojensa peruskokoonpanoon. Ensi kesän Haapavesi Folkissa esiintyy jo nelimiehinen d'Airot. Petroskoilaisen d'Airotin musiikissa yhdistyvät traditio ja progressiivisuus, perinne ja kokeilunhalu. Viisimiehisenä aloittaneen, nykyisin duona esiintyvän yhtyeen lähtökohtana on amerikkalainen blues, mutta peruspoljentoa maustetaan sieltä täältä noukituilla vaikutteilla. "Jonkun mielestä tämä saattaa vaikuttaa vähän eklektiseltä ja keinotekoiselta. On hyvin arka asia, milloin mennään mauttomuuden puolelle ja milloin pysytään taiteessa. Se riippuu ainoastaan meidän omasta kyvystämme ja tyylitajustamme", sanoo bändin keulahahmo Enska Jakobson. D'Airot esittää laulunsa suomen kielellä. Kielivalinnalla äitinsä puolelta inkeriläinen Jakobson haluaa edistää Karjalan kulttuurin asiaa. "Se on hyvin haastava tehtävä, koska taiteellista kapasiteettia on täällä vähän, mutta täytyy yrittää. Opiskelin suomen kieltä peruskoulussa ja jatkoin yliopistossa, mutta se oli sitä siunattua aikaa, jolloin puhuttiin vielä hyvin vilkkaasti suomalaisuudesta. Kukaan ei osannut odottaa, että keskustelu ja suomenkielinen yhteisö romahtavat", paluumuutosta kieltäytyvä laulaja sanoo. D'Airotin kulttuuripoliittinen linja on Jakobsonin mukaan sama kuin aunuksenkarjalaksi laulavalla Santtu Karhulla, vaikka kieli onkin eri. "Me kilpailemme suosiosta, rahasta, menestyksestä, mutta vedämme toisaalta samaa Karjala-juttua. Karjala on monikansallinen ahjo, jossa sulautuu suomalais-ugrilaisuus." Eksoottinen aunuksenkarjala lienee kuitenkin parempi myyntivaltti Suomen-markkinoilla, joille kumpikin yhtye pyrkii. Ainakin Santtu Karhu ja Talvisovat on menestynyt selvästi d'Airotia paremmin. "Me olemme vähän hankalassa tilanteessa verrattuna Santtuun, koska hän edustaa niin sanottua alkuperäiskansaa Karjalassa. Suomalaiset ovat siellä taas tulokkaita."
Länsinaapurin valloitusta d'Airot yritti jo muutama vuosi sitten. Innoituksenlähteenä toimi Talvisopien ja virolaisen J.M.K.E:n suhteellinen menestys 80-90-luvun vaihteen Suomessa. Tilanne oli kuitenkin eri, eivätkä suuret odotukset täyttyneet. "Kun olimme -97 ekan kerran Joensuussa, menimme sinne vähän sillä lailla, että no niin, Suomi polvistuu ja idästä tulee uutta voimaa. Mutta ainakaan toistaiseksi se ei pelaa, että Petroskoista tulee suomeksi laulava bändi. Pitäisi olla enemmän keikkoja, pitempiä rundeja." Pienemmissä paikoissa d'Airot on kuitenkin saanut nauttia suosiosta, ja bändin viime vuonna ilmestynyttä kolmatta albumiakin on mennyt kaupaksi. "Paras keikka oli vuosi sitten Kärsämäellä, jolloin kylän ainoa baari oli aivan täysi. Soitimme kaksi tuntia putkeen ja yleisö oli aivan ihmeissään, että mistä nämä tulevat." Jakobson elättää itsensä Petroskoin yliopiston Suomen kielen laitoksen opettajana. Väitöskirjaa väsäävä, runoilijanakin tunnettu mies kertoo, ettei musiikilla pääse vajaan 280 000 asukkaan kaupungissa tienaamaan. "Toisaalta olemme eläviin legendoihin lukeutuva bändi, koska olemme soittaneet yli kymmenen vuotta ja meillä on meriittejä ja aikaansaannoksiakin." Oulussa d'Airotin musisointia voi kuulla perjantaina 9. toukokuuta Ravintola Jousimiehessä sekä seuraavana iltana Petrellin Saluunassa. Jarno Mällinen |
  |