Vuosi 2005

Alkaneen vuoden yksissä treeneissä rumpalina toista vuotta vaikuttanut Jevgeni Klimov mainitsi liittyneensä orkesterin riveihin vaiheessa, jolloin ympärillä oli ollut konkkaronkka naimattomia, kaikkinaisista velvotteista vapaita ja järjestyksestä ja sovinnaisuudesta viis välittäviä nuoria miehiä. Mikä harmi! Totaalinen kaaos! Oli suorastaan pakko selvittää tilanne ja tuoda järjestystä sekä virittää seonneet aseveljet. Siihen hän oli valinnut treenikämpän parhaan paikan josta katsottuna kaikki kolme olivat kuin kämmenellä, ja rakentanut TAMAstaan tulipesän. Sieltä Jevgeni alkoi suoltaa jätkiä näkymättömillä säteillä povarissaan tuodusta sala-aseesta, jonka perimmäinen luonne ja nimi on PYSäYTTäKää SINKUT! Vaikkei kovin pitkään, mutta vaikutusta sai odottaa – musapisneksen kaveruksien sielut olivat ehtineet parkkiintua ja kopristua Petroskoin pahamaineisissa kulttuurimestoissa siihen kuntoon, että autuaaseen perhe-elämään saattaminen tahtoi vaatia pehmennysta rautakangella. Tulokset sitä vaikuttavampia: tilastokeskuksen kertoman mukaan vuoden 2005 alkuun mennessä d’AIROTin puolinaimattomien ja toistaiseksi singahtelevien jäsenien määrä on pudonnut minimiin.